​​​​​Utuapu Oy kokosi Aalto-Yliopiston Finsolar-hankkeen​ taustatiedoksi talven 2014-2015 aikana tietoja aurinkoenergiajärjestelmien hintatasosta Suomessa vuonna 2014. Ensiksi toteutettiin kysely järjestelmätoimittajille ja sen jälkeen haastateltiin henkilöitä, jotka olivat hankkineet tai olleet mukana hankkimassa aurinkosähkö- tai aurinkolämpövoimalaa. Noiden haastattelujen pohjalta tehtiin tapauskuvaukset kolmestatoista aurinkovoimalasta. Tavoitteena oli käydä läpi ensisijaisesti vuoden 2014 aikana toteutettuja hankkeita, mutta eri syistä mukaan otettiin myös hiukan sitä aikaisemmin toteutettuja voimaloita.

Tapauksista yhdeksän kappaletta oli aurinkosähkövoimaloita ja kuusi aurinkolämpövoimaloita. Yksityishenkilöiden omakotitalojen aurinkosähkövoimaloita on kuvattu kaksi, joista toinen on itse rakennettu ja toinen hankittu avaimet-käteen periaatteella. Kolmas yksityishenkilön aurinkosähkövoimala oli rakennettu pienkerrostalon katolle. Julkisissa rakennuksissa oli kolme aurinkosähkövoimalaa, liikekiinteistöissä kaksi ja yrityskiinteistössä yksi. Aurinkolämpövoimalat sijoittuivat uimahalliin, palvelutaloon, kouluun, hotelliin, rivitaloon ja omakotitaloon.

Tapauskuvauksissa käydään läpi järjestelmän kustannukset, energian tuotto ja vaihtoehtoenergian kustannus sekä hankintaprosessia ja kuinka hyvin se onnistui. Lisäksi tapauksista on tehty kannattavuusanalyysi niillä tiedoilla mitä kustakin hankkeesta oli saatavilla. Laskenta on tehty kaikissa tapauksissa 25 vuoden laskenta-ajalle ja huomioimatta rahoituskustannuksia. Tämä siitä syystä että mahdolliset erilaiset rahoitustavat eivät vääristäisi tapausten keskinäistä vertailtavuutta. Keskeinen vertailukelpoinen vertailuparametri tapausten välillä on hankkeen sijoitetun pääoman tuotto (SIPO).

Yhteenveto tapausten taloudellisesta tarkastelusta

Seuraavassa taulukossa on esitetty tapausten taloudellisten tarkastelujen tulokset. Kaikista muista tapauksista paitsi Porin uimahallin voimaloista on laskettu sijoitetun pääoman tuotto hankkeelle olettaen järjestelmälle 25 vuoden käyttöikä ja vaihtoehtoisen energian kustannukselle kustannuskehitys, joka sähkön osalta on 2 % /v ja kaukolämmön osalta 4,2 %/v. Kaikki hinta- ja kustannustiedot on saatu haastatelluilta henkilöiltä, eli on käytetty kyseisessä tapauksessa toteutuneita hintoja esimerkiksi sähkölle ja kaukolämmölle. Kullekin tapaukselle on laskettu sijoitetun pääoman tuotto (SIPO) ja tuotetun energian omakustannushinta. Omakustannushintaan ei vaikuta vertailuenergian kustannus, mutta SIPO:n se vaikuttaa. Omakustannushintaa voi verrata nykyisen energiamuodon hintaan ja SIPO:a mahdolliseen rahoituskustannukseen.

Taulukon nimisarakkeessa on linkki varsinaiseen tapauskuvaukseen.

	Sähkö/Lämpö	Rakennus	Valmis	SIPO [%]	Kustannus [€/MWh]
Tuomi	Sähkö	Okt	2014	1,4/2,9	114/93
Tainio	Sähkö	Okt	2014	-0,2/1,8	134/88
Kerrostalo Herttoniemi	Sähkö	Kerrostalo	2014	1,5	107
Vuores-talo	Sähkö	Monitoimitalo	2014	6,9	62
Kauppakeskus Skanssi	Sähkö	Kauppakeskus	2013	2,7	65
S-market Sääksjärvi	Sähkö	Kauppakiinteistö	2014	0,1	116
Koy Aurinkopaja	Sähkö	Yrityskiinteistö	2014	9,0	56
Porin ympäristövirasto	Sähkö	Virasto	2013	-1,7	132
Porin uimahalli	Sähkö	Uimahalli	2011	–	–
Porin uimahalli	Lämpö	Uimahalli	2011	–	–
Alanurmon koulu	Lämpö	Koulu	2014	1,0	83
Rivitalo Erämiehentie	Lämpö	Rivitalo	2014	1,4/11	37
Onnelanpolku	Lämpö	Palvelutalo	2014	-0,1	74
Okt Nieminen	Lämpö	Okt	2014	-4,7	113
Lahden Seurahuone	Lämpö	Hotelli	2014	-1	80

Tulosten kommentointia

Tuloksista voi havaita että sekä aurinkolämpö- että aurinkosähkövoimalat olivat laskentatapamme perusteella laskettuna yleisesti ottaen kannattavia jos ne oli rakennettu vuoden 2014 hintatasolla ja järjestelmä on oikein mitoitettu kulutukseen nähden. Lisäksi vertailuenergian on syytä olla arvokkaammasta päästä, eli joko sähköä, öljyä tai keskimääräistä kalliimpaa kaukolämpöä. Jos vertailuenergia on esimerkiksi oman metsän puuta tai kausihinnoiteltua kaukolämpöä, on taloudellisen kannattavuuden saavuttaminen haastavaa.

Kannattavuuteen vaikuttaa siis järjestelmän hankintahinnan lisäksi keskeisesti kolme tekijää:

1. Oman käytön osuus tuotetusta energiasta
2. Vertailuenergian hinta
3. Vertailuenergian hintakehitys tulevaisuudessa

Näistä tekijöistä erityisesti viimeistä on vaikeaa arvioida tarkasti ennakkoon, sillä kuten moni viisas on sanonut: ”Ennustaminen on vaikeaa – varsinkin tulevaisuuden ennustaminen.” Käytännössä myös ensimmäisen parametrin ennakkoon arvioiminen on haastavaa, mutta siihen on mahdollista itse vaikuttaa käytön aikana ohjaamalla kulutusta sopiville ajankohdille.

Aurinkosähkön omakustannushinnaksi vuonna 2014 valmistuneille voimaloille tuli lasketuissa tapauksissa 56  – 134 €/MWh. Kallein hinta on pienimmällä 2 kW:n, invertterin osalta ylimitoitetulla Tainion voimalalla ja halvin Koy Aurinkopajan lähes 50 kW:n yrityskiinteistövoimalalla, jossa koko kiinteistö on rakennettu aurinkosähkön hyödyntämistä silmälläpitäen.

Aurinkolämmön hinnaksi saatiin 37 – 113 €/MWh. Tässäkin pienin voimala on selvästi tuotantokustannukseltaan kallein, mutta suurissa voimaloissa hankintaprosessi vaikutti myös merkittävästi tuotantokustannukseen.

Ennen vuotta 2014 toteutettujen voimaloiden tuotantokustannus on yleensä selvästi vastaavaa 2014 toteutettua voimalaa kalliimpi.