EU Sustainable Energy Week

Tämänvuotista kestävän energian viikkoa vietetään ympäri Eurooppaa 17-21.6.2019.

Varsinkin Brysselissä tapahtumia on tuolla viikolla pilvin pimein, mutta Suomestakin tapahtumia löytyy.

Julkaisut

Kirjahanke lämmön kausivarastoinnista käynnisteillä

Olen viime aikoina pohtinut sitä, mikä olisi vaikuttavin tapa, jolla voisin edistää Suomen energiamarkkinan muutosta kohti kestävämpiä ratkaisuja. Ottaen huomioon osaamisprofiilini ja markkinatilanteen, ajankohtaiset tutkimushankeet sekä yleisen energiakeskustelun, olen tullut siihen tulokseen että kirjan kokoaminen lämmön kausivarastoinnista voisi olla tuollainen hanke.

Olen saanut yhden apurahahakemuksen bumerangina takaisin, mutta jatkan rahoittajien etsintää. Olen ollut yhteydessä muutamaan alalla aktiiviseen yritykseen, jotka ovat suhtautuneet ajatukseen positiivisesti. Myös Motiva on ilmoittanut haluavansa olla mukana edistämässä hanketta. Olen siis optimisti rahoituksen löytymisen suhteen. Tavoitteena on, että hanke käynnistyisi kevään 2018 aikana ja kirja olisi valmis mahdollisesti joulumarkkinoille 2019 tai viimeistään keväällä 2020.

Miksikö lämmön kausivarastointi?

Suomen suurin energian kulutussegmetti on lämmitys. Lämmityksen tarve keskittyy pariin kolmeen talvikuukauteen (joulu-helmikuu) ja tuolloin lämpöä tuotetaan monin eri tavoin, mukaan lukien erilaiset fossiilipolttoaineet. Tällä hetkellä energiaa (kausi)varastoidaan lähes pelkästään polttoaineina. Toinen mainittava energian kausivarasto on syyssateiden varastointi altaisiin vesisähköä varten.

Kesäaikana Suomessa syntyy runsaasti  hukkalämpöä mm. erilaisista jäähdytys- ja viilennyslaitteista jo nykyisellään. Lisäksi olisi mahdollista tuottaa aurinkolämpöä kesällä ja varastoida sitä myöhempää käyttöä varten kuten mm. Tanskan aurinkokaukolämpöjärjestelmissä tehdään.

Taulukossa listausta Tanskan WTES-tyyppisillä lämpövarastoilla varustetuista aurinkokaukolämpöjärjestelmistä.

Olen arvioinut, että kausivarastoiden avulla voitaisiin polttamisen määrää vähentää Suomen mittakaavassa vähintään joillakin prosenteilla. Reilu kaksi prosenttia tarkoittaisi noin 10 TWh:n energiamäärää, eli esimerkiksi enemmän kuin Helenin Helsingissä vuosittain tuottama kaukolämmön määrä.

Jos olet kiinnostunut osallistumaan hankkeeseen joko rahoitusmielessä tai sisällön tuottajana niin ota yhteyttä verkkosivuilta löytyvillä mekanismeilla.