Raportit – Utuapu

Kirjahanke lämmön kausivarastoinnista käynnisteillä

20 joulukuun, 2017
by admin

Olen viime aikoina pohtinut sitä, mikä olisi vaikuttavin tapa, jolla voisin edistää Suomen energiamarkkinan muutosta kohti kestävämpiä ratkaisuja. Ottaen huomioon osaamisprofiilini ja markkinatilanteen, ajankohtaiset tutkimushankeet sekä yleisen energiakeskustelun, olen tullut siihen tulokseen että kirjan kokoaminen lämmön kausivarastoinnista voisi olla tuollainen hanke.

Olen saanut yhden apurahahakemuksen bumerangina takaisin, mutta jatkan rahoittajien etsintää. Olen ollut yhteydessä muutamaan alalla aktiiviseen yritykseen, jotka ovat suhtautuneet ajatukseen positiivisesti. Myös Motiva on ilmoittanut haluavansa olla mukana edistämässä hanketta. Olen siis optimisti rahoituksen löytymisen suhteen. Tavoitteena on, että hanke käynnistyisi kevään 2018 aikana ja kirja olisi valmis mahdollisesti joulumarkkinoille 2019 tai viimeistään keväällä 2020.

Miksikö lämmön kausivarastointi?

Suomen suurin energian kulutussegmetti on lämmitys. Lämmityksen tarve keskittyy pariin kolmeen talvikuukauteen (joulu-helmikuu) ja tuolloin lämpöä tuotetaan monin eri tavoin, mukaan lukien erilaiset fossiilipolttoaineet. Tällä hetkellä energiaa (kausi)varastoidaan lähes pelkästään polttoaineina. Toinen mainittava energian kausivarasto on syyssateiden varastointi altaisiin vesisähköä varten.

Kesäaikana Suomessa syntyy runsaasti hukkalämpöä mm. erilaisista jäähdytys- ja viilennyslaitteista jo nykyisellään. Lisäksi olisi mahdollista tuottaa aurinkolämpöä kesällä ja varastoida sitä myöhempää käyttöä varten kuten mm. Tanskan aurinkokaukolämpöjärjestelmissä tehdään.

Taulukossa listausta Tanskan WTES-tyyppisillä lämpövarastoilla varustetuista aurinkokaukolämpöjärjestelmistä.

Olen arvioinut, että kausivarastoiden avulla voitaisiin polttamisen määrää vähentää Suomen mittakaavassa vähintään joillakin prosenteilla. Reilu kaksi prosenttia tarkoittaisi noin 10 TWh:n energiamäärää, eli esimerkiksi enemmän kuin Helenin Helsingissä vuosittain tuottama kaukolämmön määrä.

Jos olet kiinnostunut osallistumaan hankkeeseen joko rahoitusmielessä tai sisällön tuottajana niin ota yhteyttä verkkosivuilta löytyvillä mekanismeilla.

Tapauskuvaus: Finsolar

17 tammikuun, 201724 tammikuun, 2017
by admin

Utuapu Oy kokosi Aalto-Yliopiston Finsolar-hankkeen taustatiedoksi talven 2014-2015 aikana tietoja aurinkoenergiajärjestelmien hintatasosta Suomessa vuonna 2014. Ensiksi toteutettiin kysely järjestelmätoimittajille ja sen jälkeen haastateltiin henkilöitä, jotka olivat hankkineet tai olleet mukana hankkimassa aurinkosähkö- tai aurinkolämpövoimalaa. Noiden haastattelujen pohjalta tehtiin tapauskuvaukset kolmestatoista aurinkovoimalasta. Tavoitteena oli käydä läpi ensisijaisesti vuoden 2014 aikana toteutettuja hankkeita, mutta eri syistä mukaan otettiin myös hiukan sitä aikaisemmin toteutettuja voimaloita.

Tapauksista yhdeksän kappaletta oli aurinkosähkövoimaloita ja kuusi aurinkolämpövoimaloita. Yksityishenkilöiden omakotitalojen aurinkosähkövoimaloita on kuvattu kaksi, joista toinen on itse rakennettu ja toinen hankittu avaimet-käteen periaatteella. Kolmas yksityishenkilön aurinkosähkövoimala oli rakennettu pienkerrostalon katolle. Julkisissa rakennuksissa oli kolme aurinkosähkövoimalaa, liikekiinteistöissä kaksi ja yrityskiinteistössä yksi. Aurinkolämpövoimalat sijoittuivat uimahalliin, palvelutaloon, kouluun, hotelliin, rivitaloon ja omakotitaloon.

Tapauskuvauksissa käydään läpi järjestelmän kustannukset, energian tuotto ja vaihtoehtoenergian kustannus sekä hankintaprosessia ja kuinka hyvin se onnistui. Lisäksi tapauksista on tehty kannattavuusanalyysi niillä tiedoilla mitä kustakin hankkeesta oli saatavilla. Laskenta on tehty kaikissa tapauksissa 25 vuoden laskenta-ajalle ja huomioimatta rahoituskustannuksia. Tämä siitä syystä että mahdolliset erilaiset rahoitustavat eivät vääristäisi tapausten keskinäistä vertailtavuutta. Keskeinen vertailukelpoinen vertailuparametri tapausten välillä on hankkeen sijoitetun pääoman tuotto (SIPO).